• Salla Nazarenko

Kriisi!


Kriisiviestinnän perusasioita ovat kriisin tunnistaminen ja seuranta, mahdollisimman hyvä tilannekuva ja nopea toiminta. Ongelma voi olla se, että tilannekuva ei vastaa todellisuutta tai se on epätarkka. Lue asiantuntija Salla Nazarenkon ohjeistus tämän hetken tilanteesta.


Kriisissä organisaation viestintätaidot todella punnitaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat:

Kuka ottaa vastuun viestin sisällöstä ja sen levittämisestä?

Mitkä ovat ne kanavat, joita käytetään?

Miten katkaistaan huhuilta siivet, millainen on organisaationi ”jarrulausunto” silloin, kun viestintä lähtee lapasesta?


Pahinta kriisissä on epäselvä työnjako. Kriisiviestintä on tiimityötä mutta vaatii selkeää vastuunjakoa. Organisaation on ymmärrettävä, kuka viestii ulospäin ja kuka sisäisesti, ja mikä on kriisiviestinnän hierarkia.



Kaiken viestinnän tulisi olla proaktiviista – erityisesti kriisiviestinnän


Jos kriisi koskettaa organisaatiota itseään, on organisaation tultava ulos omalla selkeällä viestillä, joka vähentää huhuja. Jo tunnissa on pystyttävä antamaan perustiedot tilanteesta ja suunnitella toimenpiteet, ja viimeistään parin-kolmen tunnin kuluttua kriisiorganisaation on oltava kunnossa ja valmiina ja lyhyen aikavälin tiedotussuunnitelman oltava valmis. Kriisin sattuessa kohdalle aikaa ei yksinkertaisesti ole: siksi kriisiviestinnän a ja o on varautuminen.

Jos tarvitset apua viestinnässä, ota yhteyttä Scriptoriin - me autamme!


Toimenpiteitä koronaviruksen kriisin viestintään


Tämänhetkinen kriisi (koronavirus vaikutuksineen) koskettaa jokaista kansalaista, yritystä ja organisaatiota. Se on luonteeltaan defensiivinen eli organisaation tai henkilön mahdollisuus kontrolloida itse tapahtumaa on vähäinen. Tällaisessa tilanteessa organisaation kannattaa viestiä olemassaolevissa kanavissaan mahdollisimman aktiivisesti, asiallisesti ja rauhallisesti niin henkilökunnalle, asiakkaille kuin muille sidosryhmille.


Suomen hallituksen viestintälinja on ollut jämäkkä mutta rauhoitteleva ja yhteen hiileen puhaltamiseen kannustava. Tämä kannattaa ottaa ohjenuoraksi myös omaan organisaatioon.


Muista, että kun viestistä ja vastaamisstrategiasta on päätetty, sen tulee olla johdonmukainen, ja valitussa argumentaatiossa tulee pysyä. Viesti ei voi olla eri sidosryhmille erilainen, tai muuttua viestijän mukaan.


Kirjoittaja Salla Nazarenko on asiantuntija, journalisti, tietokirjailija ja viestintätieteiden väitöskirjatutkija.



Kirjallisuutta:

Coombs & Hollaway (2010): The Handbook of Crisis Communication. Wiley-Blackwell.

Korpiola, Lilly (2011): Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa.

© 2020 SCRIPTOR PALVELUT OY

info@scriptor.fi   |   00670 Helsinki